Suunnitelmat yhteistoimintalain ulottamisesta jo kahdenkymmenen työntekijän yrityksiin jakaa työnantajakentän mielipiteitä. EK, joka edustaa kolmikantaneuvotteluissa työnantajaa, olisi myymässä jo kahdenkymmenen henkilön yritykset yt- toimintalain piiriin. Näillä toimillaan se osoittaa, kuinka huonosti se tuntee yrityskentän tahdon ja kuinka huonosti se edustaa koko yrityskenttää. Työmarkkinaosapuolet ovat näin taas ottamassa valtaa eduskunnalta ja siirtämässä sitä omille järjestöilleenKeskustapuolueen veri punnitaan käynnissä olevissa neuvotteluissa. Yhteistoimintalain laajentamista entistä pienempiin yrityksiin haluaa nimenomaan SAK ja STTK, koska sillä tavoin he pystyvät laajentamaan omaa vaikutuspiiriään yhteiskunnassa omien luottamusmiestensä kautta. Toteutuessaan uusi yt-laki vain vaikeuttaisi pienten ja joustavien yritysten yhteistoimintaa henkilöstön ja johdon välillä. Samalla se lisäisi velvoitteita työnantajalle, joka joutuisi miettimään kaksi kertaa, kannattaako lisätä omaa henkilöstöään. Kuka sellaista haluaa nyky-Suomeen? Onhan juuri nämä pienet yritykset niitä, jotka ovat lisänneet työpaikkojaan Suomessa
Selvää on, että demarit ovat SAK:n kanssa samoilla linjoilla. Keskustalle jääkin nyt hallituksessa päävastuu suomalaisen yrityskentän puolustamisesta, sekä lainsäädäntövallan palauttamisesta hallitukselle ja eduskunnalle. Toivonkin, että Kepu luopuu juoksupojan roolistaan ja ottaa porvarisemman roolin, roolin joka sille kuuluu. Panoksena ovat suomalaiset työpaikat nyt ja tulevaisuudessa.