Verolinjaukset noussevat yhdeksi eduskuntavaalien pääteemoista. Miten Suomi ja suomalaiset pärjäävät tulevaisuudessa? Kuinka verotusta kehitetään niin, että se tukee yrittämistä, työn tekemistä sekä samalla varmistaa riittävän tulopohjan hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin. Tänä päivänä vientivetoinen Suomi on hyvin riippuvainen maailmantalouden kilpailutilanteesta ja suhdanteista. Miten säilyttää pienen, ketterän ja luotettavan maan maine maailmalla ja kerätä samalla veroja niin, että kansalaiset kokevat sen tasa-arvoiseksi, oikeudenmukaiseksi ja rehelliseksi.
Kokoomuksen verolinjauksilla pyritään kannustavaan ja vastuulliseen kokonaisuuteen. Tavoitteena on siirtyä yhä enemmän työn verottamisesta kulutuksen verottamisen ja näin samalla luoda työpaikkoja, jolloin myös talouskasvu on mahdollista.
Kannatan mieluusti yhteisöveron alentamista yrityksiltä. Olisin ollut valmis pudottamaan yhteisöverokantaa vieläkin räväkämmin, koska mitä pienempi tuo vero on, sitä enemmän jää rahaa yrityksen tilille investointeihin ja työntekijöiden palkkaamiseen. Yhteisöverokanta voisi mielestäni olla 15 % tietämillä. Näin luotaisiin selkeä signaali yrityksille siitä, että valtio on vahvasti mukana taantuman jälkeisissä talkoissa.
Samoin Kokoomuksen ajama ansiotuloverotuksen keventäminen olisi tehokas tapa tukea suomalaisia kotitalouksia. Sillä kompensoidaan haitta-, ympäristö- ja kulutusverotuksen kiristymistä varsin tehokkaasti. Uudistuksessa huomioitaisiin myös eläkeläiset, sillä heidän verotuksensa tulisi seuraamaan palkansaajan verotuksen tasoa. Ihmettelen miksi tämä malli ei muita puolueita kiinnosta. Tässä mallissa jokainen verohelpotuksesta nauttiva voi itse päättää mihin lisääntyneet palkkarahansa laittaa.
Verolinjauksista päätettäessä on syytä pitää huoli siitä, ettei veroastetta nosteta kasvun vaarantumisen uhalla ja verotuloja laskevasti. Pelkillä veroprosenttien nostamisilla eivät verotulot kasva – kansantalouden kakkua on pystyttävä kasvattamaan samanaikaisesti. Lisäksi tarvitaan tuottavuutta parantavia toimia sekä työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta.
Hei,
Olen seurannut puolueiden verolinjauksia ja todennut kokoomuksen linjauksen olevan lähinnä omia ajatuksiani. Tiedostan, että valtion lisävelkaantuminen on estettävä. Tätä asiaa kaikki puolueet eivät ole ymmärtäneet.
Eräs asia kokoomuksen verolinajuksessa ihmetyttää minua, nimittäin arvonlisäveron nostaminen kahdella prosenttiyksiköllä. Tällä on toteutuessaan myös erittäin kielteisiäkin vaikutuksia, jotka ilman kompensaatiota kohdistuvat erityisen kipeästi pienituloisiin.
Kysyisinkin, mitä mieltä olette itse kokoomuksen ajamasta arvonlisäveron nostosta ja kuinka välttämättömänä pidätte sitä.
Ystävällsiesti
Ilkka Päivärinta
Olet aivan oikeassa siinä, että jos alv nostoa ei kompensoitaisi, sillä olisi negatiivinen vaikutus alemmilla tulotasoilla toimeen tulevien talouteen. Palkkatulon ja eläkkeiden verotuksen alentaminen kuitenkin parantaa heidän toimeen tuloa sekä myös eri perhe-etuuksien sitominen jo tällä vaalikaudella indeksiin auttaa juuri heitä.
Verojen korottaminen ei koskaan ole kivaa hommaa, mutta nyt sitäkin tulee tehdä. Parempi on kun ei nosteta työn tekemisen tai sen teettämisen verotusta. Talouden dynamiikka paranee ja pyörät pyörivät.
On tiedostettava, että Suomi on syrjäinen ja harvaan asuttu maa, Euroopan laidallla.
Täällä jos missä pääoma ja yritysverojen tulisi olla matalia, jotta maahan saataisiin yrityksiä, investointeja ja pääomaa. Ennenkaikkea tarkoitan sitä, että Suomessa täytyy olla sellainen verotus, että suomalainen voisi tulevaisuudessaankin omistaa kotimaassaan osakkeita ja kiinteistöjä, kuten muutakin yritysvarallisuutta.
Tällä hetkellä olen huolestuneena seurannut eriarvoistuvaa Suomea, osa tätä eriarvoistumista on se, että kotimaista elinkeinosektoria yritetään valtion toimista verotuksella alasajaa.
Monet yritykset ovat valinneet kotipaikakseen Viron tai muun maan. Lukemattomat kansainväliset yritykset toimivat ulkomailta käsin Suomessa.
Ulkomailta käsin tapahtuva sijoittaminen on huomattavan paljon edullisempaa kuin Suomessa tapahtuva, kotimainen sijoittaminen.
Esimerkiksi monet yritykset siirtohinnoittelevat voittonsa ulkomaille.
Kysyisinkin miten esim perheyritykset voivat kilpailla samoilla markkinoilla kansainvälisten kanssa ?
Esimerkkinä: Molemmat yritykset A (kotim.) ja B (ulkom.), saavat voittoa 100 rahaa.
A maksaa voitostaan veron, olkoon vero 30 %, A:lle jää 70 rahaa.
B hinnoittelee voiton siirtohinnalla ja erilaisin järjestelyin ulkomaille, B saa miltei 100 rahaa.
Paljonko B:n (hyötysuhteena) investointietu seuraavalle tilikaudelle verrattuna A:han ?
B:n kilpailuetu on 100 / 70 = 1,43 .
Ulkomaisen yrityksen hyötysuhde operoida suomalaisilla markkinoilla on 43 %:a parempi kuin suomalaisen yrityksen asema kotimarkkinoilla. Tämä siis vain ensimmäisen tilikauden osalta, tämän jälkeen kilpailuetu kasvaa ulkomaisen hyväksi ekspansiivisesti.
Kysymys ei ole siitä, että ulkomaisia investointeja laitettaisiin ”kuriin”(tämä on silkka mahdottomuus).
Kyse on siitä, että kotimainen omistus pitäisi laittaa samalle viivalle.
Esimerkiksi osakeyhtiön voitto tulisi olla verovapaa, tässä mallissa ainoastaan jaettua osinkoa siis verotettaisiin. Malli on käytössä myös Virossa.
Olenkin ihmeissäni katsonut tätä keskustelua kun alvia ja pääomaverotusta aiotaan kiristää. Vaikuttaa siltä, kuin valtio eikä kansa edes haluaisi työpaikkojen ja yritysten sijoittumista Suomeen.
Olen samaa mieltä osakeyhtiöiden verovapaasta voitosta. Verottaminen turhaan vähentää sitä rahaa jolla investoidaan ja palkataan väkeä lisää. Yrityksen tilillä rahat ovat sikäli suojassa, että aina kun sieltä rahaa otetaan ihan mihin tahansa, siitä maksetaan veroa. Tällä mallilla olisi PK sektorille paljon merkitystä – siellä kun ei palkata tai investoida jos tilillä ei ole rahaa…
@Ilkka Päivärinta
Minusta Kokoomuksen alv-linjaus on ihan fiksu, kun ottaa huomioon suuremman kuvan.
Esimerkiksi jo pelkästään down shifting -trendi vähentää kulutusta ja sitä kautta tulevaisuuden verokertymään. Joten tämä on mielestäni ihan hyvä kompensointi.
Toisaalta, minusta on ihan hyvä, että kulutusta verotaan enemmän. Ehkä tätä kautta ihmiset oppivat kuluttamaan järkevästi järkeviin tuotteisiin sen sijaan, että elävät kulutusjuhlaa pikavipeillä. Jälkimmäinen kun tuppaa olemaan aika kestämätön tie.
Suomalainen kulutustuotteiden valmistus on valitettavasti siirtynyt pitkälti muihin maihin. Alvn korottaminen korjaa tätä menestystä edes osittain. Isänmaallisena tietysti olisi hienoa, jos Suomalaisilla tuotteilla olisi pienempi alv, mutta taitaa olla tällainen jo protektionismia ja vapaan kilpailun rajoittamista. 🙂
En ole kovinkaan samoilla linjoilla puolueen verolinjausten kanssa. Yleisen arvonlisäverokannan nosto pitää vähintäänkin kompensoida alentamalla tai jopa poistamalla alv peruselintarvikkeilta!
Edellinen kommentoija olettaa, että kuluttajat toimisivat loogisesti, mutta niinhän ei tietenkään tapahdu, vaan tuotteiden kallistuminen todennäköisemmin johtaa tarpeeseen vippailla entistä enemmän ja vippailijat ylipäänsä ovat kyllä ihan eri ihmisiä kuin kulutusjuhlijat…