Yhteistyö Kymenlaakson keskussairaalan omistajakuntien kesken säröilee jälleen kerran. Tämä on kyllä ollut tiedossa jo vuosien ajan ja nyt tehdyt oivallukset eivät ole mitään uutta tietoa. Itselleni kuitenkin on epäselvää, haluaako Kotka aidosti tätä yhteistyötä olevankaan.
Erimielisyyksien siemen on kylvetty jo vuosia sitten ja nykyiset kommentit Kotkan suunnasta vain syventävät juopaa. Samalla kun keskussairaalan remonttia Kotkassa suunnitellaan ja budjettia hankkeelle arvioidaan, suhtautuminen suurimpaan omistajaan, Kouvolaan, on suorastaan vihamielinen.
Reilu viikko sitten Carean hallituksen kotkalainen puheenjohtaja Heikki S. Von Hertzen ( 14.2 yle) purki tuntojaan, ja kommentoi Kouvolan suunnitelmia suuntautumisesta Päijät-Hämeeseen sanomalla odottavansa sitä päivää, että milloin Kouvola ehdottaa yhteistyötä Viipurin kanssa. Hän lisäsi vielä, että me olemme kuin Suomen Korea.
Viikko Hertzenin möläytyksistä tätä sopua koetellaan jälleen kerran. Kymenlaakson keskussairaalan remonttia yritetään viedä eteenpäin nopeutetulla tahdilla, jotta Kouvolan suunnitelmat oman terveydenhuollon järjestämiseksi omille kansalaisilleen eivät etenisi suotuisasti.
Asian kiteytti Tauno Telaranta( 22.2 yle), kotkalainen Carean johtokunnan jäsen, sanomalla, että ”tämä on kohtalon kysymys Kymenlaaksolle. Keskussairaala on mennyttä, jos Kouvola ei suostu yhteistyöhön.”
Sen sijaan, että Kotkassa mietittäisiin mistä suurimman osakkaan, Kouvolan, tyytymättömyys vallitsevaan tilanteeseen johtuu ja mitkä olisivat ne toimenpiteet joilla epäluuloa lievennettäisiin, mietitään Kotkassa keinoja Kouvolan pakottamiseksi yhteistyöhön.
Kouvola on viestittänyt Kotkalle jo pitkän aikaa, että etsimme uusia ratkaisumalleja erikoissairaanhoidon ongelmiin. Odotamme Sote-uudistuksen linjauksia ja teemme niiden pohjalta ratkaisumme. Myös Kotkassa kannattaisi jo uskoa, että uudistuksen tarkoitus on muutos, vaikka he eivät siihen olisivatkaan valmiita.
Kouvolan suuntautuminen Päijät-Hämeeseen terveydenhuollossa on Kouvolalle yksi varteenotettava vaihtoehto uuden Ratamokeskuksen valmistuessa. Muutokset vanhoihin kaavoihin ovat täysin mahdollisia, varsinkin kun Kouvolaa ei oteta tosissaan nykyisessä yhteistyökuviossa.
Kehityksen jarruja tulee poistaa terveydenhuollosta, vanhoja rakenteita purkaa ja uusia ratkaisumalleja etsiä. Teemme nyt terveydenhuollon ratkaisumalleja pitkälle tulevaisuuteen, vanhenevan väestön kasvavien palvelutarpeiden kysynnän turvaamiseksi.
Jari Larikka