Olemme nyt varsin erikoisessa tilanteessa, emme kyllä ensimmäistä kertaa ja pahaa pelkään, ettemme viimeistäkään kertaa. Olemme päättämässä Nuorille varsin tärkeästä asiasta, lukioverkosta, mutta emme asiantuntija valmistelun perusteella vaan maallikkovalmistelun.
Olemme vaatineet mm. tämän valtuustokauden alussa virkamiehiltä päätösten vaikutusten perinpohjaista selvittämistä, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Jälleen kerran joudumme toteamaan, että on helpompi asioita vaatia muilta, kuin itse niitä noudattaa.
Nythän on niin, että pohjaesityksenä oleva päätösesitys perustuu muutaman valtuustoryhmän toiveisiin asioiden kehittymisestä, ei tutkittuun tietoon. Olettamukseen, että kun me täällä päätämme, niin asiat sitten vain muuttuvat.
Varmaa ainoastaan tänään on, että ”laadullisesti korkeatasoinen lukiokoulutus, riittävät valinnanmahdollisuudet takaava resursointi sekä taloudelliset ja tehokkaat prosessit,” ei riittänyt valmistelun perusteluksi. Nämä asiat olivat kuitenkin etusijalla kun lähdimme lukioverkko selvitykseen.
Minun mielestä hyviä ja kannatettavia asioita kaikki. Mutta ne eivät kelvanneet Lasten ja nuorten lautakunnalle. Nuorten asioita viedään eteenpäin mieluummin aluepolitiikalla. Perussuomalaisten, Keskustan, vasemmistoliiton ja Demareiden mielestä Elimäen ja Anjalankosken lukioiden oppilaskato hoidetaan lopettamalla Kouvolan keskustasta lukio ja pakkosiirtämällä oppilaita.
Arvoisa puheenjohtaja
Tehty päätös on huono, niin oppilaille kuin kuntalaisillekin. Lukioverkon ongelmat jäivät ratkaisematta, eli asiaa joudutaan käsittelemään vuosittain uudelleen, huononevin ennustein. Löysässä hirressä roikkuminen jatkuu.
Annamme myös varsin erikoisen viestin kouluillemme, kun lähdemme siitä, että hyvin työnsä tehnyttä rangaistaan. Oppilaitos, joka on vuodesta toiseen tuonut alueen parhaat arvosanat, kehittänyt toimintaansa, erikoistunut nuoria kiinnostavalla tavalla, saa mennä.
Ymmärrän asiassa käytetyt puoltavat argumentit. Katsotaan, että alueellisesti on epätasa-arvoista, että lukiokoulutusta ei ole jokaisessa entisessä kuntakeskuksessa. Halutaan panostaa määrään, ei laatuun. Nuoret tosin ajattelevat toisin, he panostaisivat laatuun – laadulla on heille väliä. He ovat asiassa jo äänestäneet jaloillaan.
Jotta pienet lukiot voisivat pärjätä oppilaskilpailussa, nyt hyväksyttävänä oleva pohjaesitys lähtee siitä, että keskustasta lopetetaan menestynyt ja arvostettu lukio ja osa oppilaista menee toiseen keskustan suurista lukioista, Lyseon lukioon. Lisäksi suunnitelman takana oleva sopimus lähtee siitä, että oppilasmääriä ”tasataan” maaseudun pieniin lukioihin. Kansanomaisempi ilmaisu tälle on oppilaiden pakkosiirrot.
Ihmettelen tätä vanhan keinovalikoiman rujoimman keinon käyttöön ottoa. Se ei ole onnistunut koskaan aikaisemminkaan minkään asian kohdalla. Pakko ei toimi. Se ei vain toimi. Meillä on malliesimerkki pakottamisen epäonnistumisesta ihan omista kotinurkista. Valtuuston puheenjohtaja Helminen ja keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Pakkanen varmasti hyvin muistavat vanhan Anjalankosken ajoilta kuinka hyvin oppilaiden siirto Myllykoskelta Inkeroisten lukioon onnistui. Ei onnistunut, oppilaat tulivat Kouvolan keskustan lukioihin, joissa he edelleen ovat. Nähtäväksi jää onnistuuko tämä uusi operaatio yhtään paremmin.
Myös silloin kokoomus vastusti oppilaiden pakkosiirtoajatusta ja heidän oikeuksiensa polkemista.
Kokoomuksen hakema malli, neljän suurimman lukion malli, olisi kauaskantoisempi ratkaisu. Siinä mallissa Valkealan lukio, Kuusankosken lukio, Lyseon lukio ja Yhteiskoulun lukio jatkaisivat eteenpäin.
Puhuttaessa Elimäen ja Anjalankosken oppilasmääriin vähentävästi vaikuttavista asioista, on löysässä hirressä roikkuminen otettu esiin. Myönnän, että sillä olevan vaikutusta oppilasmääriin. Nyt emme kuitenkaan lopeta sitä löysässä hirressä roikkumista – päinvastoin, lisäämme siihen yhden lukion lisää, Valkealan lukion. Lukion, joka ilman omaa syytään siihen joutuu. Tehnyt työnsä hyvin.
Nyt tunnistamme kyllä taudin, mutta lääkkeet ovat väärät.
En usko siihen, että Elimäen ja Anjalankosken lukiot täyttyvät kanta – Kouvolasta kyyditetyillä oppilailla. En usko myöskään, että Anjalankosken nuoret lukevat kaupunginhallituksen päätöksiä ja jäävät valtuutettujen toiveiden mukaisesti Inkeroisten lukioon. Heidän ei tarvitse jäädä, sillä he saavat valita oman opinahjonsa.
Ensin pääsit valitsemaasi lukioon, niiden kurssien pariin, joista sinulle on hyötyä jatko-opintojen kanssa. Sitten löytäisitkin itsesi Elimäen tai Anjalankosken lukiosta. Ei toimi
Kouvolan keskustan lukioissa on tälläkin hetkellä 107 anjalankoskelaista nuorta. Inkeroisten lukioon haki 22 nuorta. Kun edes oman alueen nuoret eivät hae paikalliseen lukioon, niin ketä varten se on? Tämä on faktatietoa, joka ei kelvannut perussuomalaisille Oma lukunsa on Yhteiskoulun lukion nykyiset oppilaat. Osa heistä mahtuu Lyseon lukioon ja osa ei., demareille tai keskustalle.
Yhteisen Kouvolan keskustan lukioissa on 246 oppilasta, jotka ovat tulleet entisten Kouvolan kehyskuntien alueelta. Huomion arvoista on, että jos pohjaesityksen kaltainen hajautettu lukioverkko olisi oppilaiden tavoitteena, olisi se voinut toteutua jo ihan itsestään. Nämä 246 oppilasta olisivat voineet valita toisin, mutta omista lähtökohdistaan asiaa tarkastelemalla he valitsivat laadukkaan kurssitarjonnan lähiopetuksen sijaan.
Pohjaesityksen lukioverkkomalli ei poista pieniä lukioita vaivaavaa oppilaspulaa, se on paha valuvika.
Kun ongelmia ei korjata, niin tilanne ei muutu. Valtuustokauden alussa veronkorotuspaine oli kolme prosenttiyksikköä. Nyt se on enemmän. Ei uskoisi, että olemme tehneet valtuustokauden alussa sopimuksen siitä että talouden hoitaminen on valtuustokauden tärkein asia.
Olen huolissani valtuuston päätöksentekokyvystä. Ovatko päätöksemme niin laadukkaita, tulevaisuuteen suuntautuvia, että niillä voidaan katsoa olevan vaikutusta taloutemme tasapainoon saattamiseksi. Ne valtuutetut, jotka ovat kokousmateriaaliin tutustuneet, ovat varmasti huomanneet taloutemme ongelmat, ne eivät ole mitään pieniä, vaan megaluokan vuoria.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomuskin oli korutonta luettavaa. Siinä tarkastuslautakunta suosittelee talouden näkökulman esiin nostamista kaikessa kaupungin toiminnassa ja toimintaa ohjaavissa strategioissa ja ohjelmissa. Suunnitelmat ja konkreettiset toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi tulisi valmistella ja käynnistää välittömästi.
Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan kaupunki on tehnyt monia oikeansuuntaisia kehittämistoimia ja talouden tasapinottamissuunnitelman. Suunnitelmat eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan ne on laitettava myös toimeen.
Valtuustosopimukset, tarkastuskertomukset, osavuosikatsaukset, tilipäätöskertomukset ovat kaikki asiakirjoja, joissa on sellaista luettavaa, jolla pitäisi olla jonkinlainen ohjaava vaikutus päätöksentekoon.
Kokoomuksen ehdottama neljän lukion malli ei ole kaikkein taloudellisin ja eniten säästöjä tuova malli. Mutta se on malli, jossa otetaan huomioon talous sekä oppilaiden mahdollisuus valita oma opinahjo. Siinä on pelivaraa ja joustoa riittävästi erilaisille oppilasmäärien heilahteluille. Kokoomuksen mielestä oppilaan mahdollisuutta valita oma opiskelupaikka laadukkaista vaihtoehdoista ei saa rajoittaa.
Lopetan tämän vuodatukseni kuitenkin positiivisesti. Nuorimmaiseni sai Lakin muutama viikko sitten perinteikkäästä Lyseon lukiosta. Koulun juhlassa Joonas Koponen piti oppilaan puheenvuoron. Luen puheesta ensimmäisen kappaleen. Sopii hyvin tähän tilaisuuteen.
”Arvoisa rehtori ja Opettajat. Hyvät juhlavieraat, opiskelijat ja ennen kaikkea me uudet ylioppilaat! Kiitos kun olette tulleet paikalle!
Äitini sanoin minulle, että olin jo pienenä päättänyt, että menen lukioon. Kaikkien näiden vuosien jälkeen tuo päätös näytti pitävän paikkansa.
Meillä kaikilla on syymme, miksi valitsimme juuri tämän Kouvolan Lyseon lukion. Minun syyni pääasiassa oli se, että kaipasin maisemanvaihdosta ja uusia naamoja, sillä olen kotoisin Myllykoskelta. No…ilokseni sain ensimmäisenä lukiopäivänä huomata, että kaikki mylsäläiset oli laitettu samalle luokalle. Onneksi tämä ei muodostunut ongelmaksi vaan päinvastoin.”
Nämä sanat sopisivat meille kaikille muistutukseksi kuntaliitoksesta. Ne lausuttiin arvokkaassa juhlassa, kirkkaalla äänellä, ilman historian painavaa taakkaa. Kenelle Kouvolaa rakennamme?
Pitkällä tähtäimellä tämäkin kahden lukion yhdistäminen on hyvä ratkaisu, vaikka se nyt tulikin tehtyä aika vääristä syistä. Kyllä Kouvolan keskustassa on syytä kyetä toimimaan yhtenä lukiona, ei siellä mitään korttelikohtaisia lähilukioita tarvita.
Koska tiedän, että myöhemminkin ajettuna tämä yhdistäminen kohtaisi vastustusta ja viivytystaistelua, pidän oikeastaan hyvänä että se nyt räväytettiin pöydälle ja vieläpä lävitse, niin on nyt sitten jo turhemmat rutinat päästy kuulemaan yhdistämistä vastaan. Kun päätös yhdistämisestä on nyt tehty ja vaikka tulemme näkemään viivytystaistelua, on nyt kuitenkin onnekkaan todennäköistä että esimerkiksi viiden vuoden kuluttua nämä kaksi Kouvolan keskustan nykyistä korttelikohtaista lukiota on sitten saatu lopullisesti yhdistetyksi -säästöäkin siitä kertyy- emmekä siis sitä pidempään joudu sietämään kitisijöiden joutavaa rutinaa keskustalukioiden pitämiseksi irrallaan toisistaan. Kitinä ja rutina nimittäin on aina väistämätöntä, niin paljon on kaikenlaisia pöhköjä mukana paikallispolitiikassa.
Lisäksi on kohtalon ivaa ja hyvä asia että keskustalukioiden kitinää synnyttävä yhdistäminen on nyt päätetty nimenomaan persujen ja vassareiden äänin: Persulit ja vassarit ja heidän kaltaisensa luontaisesti änkyrät ovat niitä, jotka normaalitilanteessa viivyttäisivät ja räkyttäisivät yhdistämispäätöstä vastaan. Yleensä aivan joutavin syin, kuten änkyröiltä tuleekin odottaa. Nyt he ovat itse poistaneet itsensä tämän yhdistämisen vastustamisen yhtälöstä, kun vielä änkyrämpiä päämääriä ajaessaan menivät äänestämään tämän yhdistämisen puolesta. He eivät nyt voi kitistä eikä rutista omaa päätöstään vastaan, vai näemmekö senkin kummallisuuden että persulit, vassarit ym änkyrät tekevät valitukset tästäkin päätöksestä 🙂
Tämä kannanottoni ei tietenkään ole suinkaan Anjalankosken ja Elimäen lukion puolesta. Heh heh. Päinvastoin, luotan siihen että aika hoitaa niiden osalta tehtävänsä ja muutaman vuoden kuluttua ne ovat loppuneet. Jos ei muuhun niin oppilaiden puuttumiseen. On se hankala pitää pystyssä pikku lukiota jossa on enää vain opettajia – oppilaat ovat jo karanneet muihin paikkohin.
On niin persulimaista ja änkyrämäistä ylipäänsäkin lähteä kannattamaan sellaista nyt valtuustossa voimaan äänestyksellä pantua suunnitelmaa (eli pikkulukioiden tekohengitys) jolla ei ole käytännössä elinmahdollisuuksia. Hengissäpysyminen nimittäin ei onnistu vain sillä että valtuuston enemmistö äänestää annettavaksi tekohengitystä. Odotan näiden potilaiden kuolevan…. 🙂