Kansanedustaja Tossavainen soimasi hallituspuolueita (KS 26.6) sortumisesta liialliseen ylimielisyyteen. Hänen mielestään nykyinen hallitus tukeutuu liiaksi hallituskauden mittaiseen sopimukseen toteutettavista asioista. Tilanne saattaa olla hänelle itselleen uusi, mutta näin on toki ollut jo aikaisempien hallitustenkin aikana, sovitaan päälinjoista ennen yhteistyön alkamista.
Samaa sopimisen kulttuuria tarjottiin hallitusneuvotteluissa myös Perussuomalaisille, mahdollisuutta toteuttaa antamiaan vaalilupauksia. Mutta ei maistunut, vastuu ei kelvannut.
Tossavainen väittää hallitusohjelman noudattamista epädemokraattiseksi. Mitenköhän asian laita olisi jos Perussuomalaiset olisivat olleet yksi sopijaosapuoli hallitusohjelmassa. Olisiko epädemokraattista pitää kiinni sovituista asioista?
Kirjoitus on esimerkki Perussuomalaisten epäjohdonmukaisesta politikan tekemisestä. Ensimmäisessä kappaleessa peräänkuulutetaan kunta- ja soteuudistukseen laajaa valmistelupohjaa, mutta viimeisessä kappaleessa ilmoitetaan tavoitteeksi kaataa koko uudistus. Mikä olisi silloin Perussuomalaisten tuoma lisäarvo valmistelussa?
Tossavainen vastustaa kuntauudistusta ja ottaa esimerkiksi vastustamisesta uuden kotikuntansa Luumäen. Luumäen, jossa ei nähdä tarvetta kuntarakenteen uudistuksiin, mutta nautitaan valtion suomista runsaista valtionosuuksista.
Mielestäni valtionosuuksien jakoperusteisiin tulisi tehdä muutos. Ei voi olla niin, että ne kunnat ja kaupungit, jotka vastustavat kaikkea muutosta, saavat edelleen valtionosuuksia omaan palveluntuotantoonsa. Valtion tuet tulisi osoittaa niille kunnille, jotka uudistavat omaa kunta- ja palvelurakennettaan tavoitteena uusi ja tehokkaampi kunta.