Suomi on ottanut valmiuslain käyttöön torjuakseen koronaviruksen haitallisia vaikutuksia. Joidenkin mielestä liian myöhään ja joidenkin mielestä taas hössötetään. Sosiaalinen media täyttyy mielipiteistä, Suomi keskustelee.
Valmiuslain käyttöönotolla halutaan turvata terveydenhuollon resurssit koronaviruksen jyllätessä ja turvata ikäihmiset sekä riskiryhmiin kuuluvat kansalaiset. Päätöstä osattiin jo odottaa, koska vastaavanlaisiin toimenpiteisiin oli ryhdytty muualla maailmassa.
Suomi on kohta kiinni. Avaamista ei kannata harkita ennen kuin tilanne muualla maailmassa saadaan tasaantumaan ja viruksen leviämisen kärki katkaistua. Tällä päätöksellä Suomesta ei siis muodosta vihreätä keidasta koronaepidemian kartalla, mutta haittoja pystytään vähentämään oleellisesti.
Mutta paljon on vielä tehtävää.
Viimeksi kirjoitin, että uskon valtioneuvoston hoitavan oman tehtävänsä. Valmiuslaki tuli meille tarpeellisena nyt voimaan. Unilukkarina toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Eduskunta asian vielä viimeistelee.
Päätökset on nyt tehty ja nyt niitä pitää noudattaa, jotta hyöty päätöksestä saadaan ulosmitattua.
Eli lapset eivät siirry koulujen sulkeuduttua ostareille notkumaan. Ikäihmiset pysyvät omaehtoisessa eristyksessä. Tehdään etätyötä, jos se suinkin on mahdollista. Ei vierailla hoitolaitoksissa.
Valmiuslailla pystytään rajoittamaan meidän liikkumista ja vaikuttamaan meidän arkipäivän tottumuksiin. Vaikutukset tulevat ulottumaan koko yhteiskuntaan. Toimi on pitkälti matematiikkaa. Vähennetään kontakteja ihmisten kesken. Jos nolla kontaktia, niin nolla tartuntaa.
Eli, vaikka päätökset teki valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa, jää vastuu toimista pitkälti meille kansalaisille. Mitä paremmin päätetyt toimet tehoavat, sitä vähemmän menehtyneitä ja konkursseja, ja sitä pikemmin pääsemme kiinni normaaliarkeen.
Nyt kysytään yhteishenkeä ja yksituumaisuutta tämän vaikean asian edessä.
Liekö ammatistani johtuvaa (paloesimies), niin tykkään selkeästä johtamisesta. Alun yskimisen jälkeen homma käynnistyi hienosti. Tehdään päätöksiä ja toteutetaan ne. Arvioidaan sitten tilanteen helpotettua, mikä meni pieleen ja mikä onnistui.
On selvää, että varmasti löytyy asioita, joita voidaan tehdä paremmin. Mutta pitää muistaa, että tätä harjoitusta ei aikaisemmin ole tehty. En tarkoituksella vertaa koronaepidemiaa talvisodan ihmeeseen, mutta yksituumaisuutta tässäkin tarvitaan.
Yhden hyvän asian olen jo nyt löytänyt. Suomalainen työelämä muuttuu nyt niin, että etätyön tekeminen tulee lisääntymään. Työn tekemistä pystytään mittaamaan muutenkin kuin olemalla samassa tilassa muiden kanssa. Uskon, että tämä kupla puhkeaa ainakin jossain muodossa.
Seurataan tilannetta ja katsotaan mitä valtioneuvosta puolestamme päättää. Ollaan kuuliaisia alamaisia ja toteutetaan se mitä meiltä vaaditaan. Siinä taitaa olla se yhteinen etu tällä kertaa.