Talouspolitiikan arviointineuvosto suosittelee julkisten menojen leikkaamista ja verotuksen kiristämistä vuoteen 2017 ja 2018. Arviointineuvoston mielestä finanssipolitiikan kiristys vielä tänä vuonna on suhdannetilanteeseen nähden huomattavan suuri ja sillä on negatiivinen vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen (Verkkouutiset).
Minulle tulee mokomasta lausumisesta heti mieleen muutama kysymys.
Kuvitteleeko vielä joku, että tästä suhdannetilanteesta on olemassa kivuton ulospääsymahdollisuus? Mikäli vaikeita päätöksiä lykätään tuleville vuosille, niin väheneekö negatiivinen vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Mikä olisi se mekanismi, jos se näin toimisi?
Vai onko kyseessä taas yksi keino hämätä kansaa luulemaan, että velat ovat saatavia, kun emme tee inhottavia talouden korjausliikkeitä?
Mielestäni talouspolitiikan arviointineuvosto nollaa itsensä ja toimintansa politisoimalla oman arviointinsa muutama kuukausi ennen eduskuntavaaleja.
Vaaleihin valmistautuville puolueille ei pidä antaa sellaista viestiä, että voisimme luistaa vaikeista ratkaisuista jollain verukkeella. Rakenteellisten uudistusten eteenpäin vieminen niin valtion- kuin kuntatalouden alijäämistä eroon pääsemiseksi on edelleen tekemättä. Syitä tekemättömyyden jatkamiseksi ei pidä antaa lisää.
Olenkin, ehkä ensimmäistä kertaa, entisen valtiovarainministeri, kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd) kanssa samaa mieltä asioiden hoidosta. Hän peräänkuulutti puolueilta realismia talousohjelmiin vaalikentille lähdettäessä. Tällöin kansalaiset pystyisivät arviomaan puolueiden esittämiä vaihtoehtoja rakenneuudistuksiksi ja sopeutustoimiksi.
Tulevat vuodet tulisi valtion hoidossa mennä puhtaasti talouden kautta. Mitään lykkäyksiä talouden hoitamiseksi tasapainoon ei voida hyväksyä. Kaiken hyvän ja kauniin lupaaminen ei nyt sovi.
Eduskuntavaalit 2015 ovat Suomen menestymisen ja samalla myös hyvinvointiyhteiskuntamme kannalta ratkaisevat vaalit. Menot ja tulot on saatava tasapainoon. Niiden puolueiden, jotka tähän työhön sitoutuvat ennen vaaleja, on sanottava se nyt heti.
Puolueiden olisi myös hyväksyttävä se tosiasia, että jos vaaleissa luvatut asiat jäävät selvästi toteutumatta ja valtiontalous ei korjaannu luvatulla tavalla, olisi edessä heti uudet vaalit. Tähän aikaan ei yksinkertaisesti sovi nykyisen kaltainen ajattelu vakiintuneesta nelivuotisesta hallituskaudesta. Tulos tai ulos.