Hyvinvointi

Tulos tai ulos – talouspolitiikkaan vastuuta

Talouspolitiikan arviointineuvosto suosittelee julkisten menojen leikkaamista ja verotuksen kiristämistä vuoteen 2017 ja 2018. Arviointineuvoston mielestä finanssipolitiikan kiristys vielä tänä vuonna on suhdannetilanteeseen nähden huomattavan suuri ja sillä on negatiivinen vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen (Verkkouutiset).

Minulle tulee mokomasta lausumisesta heti mieleen muutama kysymys.

Kuvitteleeko vielä joku, että tästä suhdannetilanteesta on olemassa kivuton ulospääsymahdollisuus? Mikäli vaikeita päätöksiä lykätään tuleville vuosille, niin väheneekö negatiivinen vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Mikä olisi se mekanismi, jos se näin toimisi?

Vai onko kyseessä taas yksi keino hämätä kansaa luulemaan, että velat ovat saatavia, kun emme tee inhottavia talouden korjausliikkeitä?

Mielestäni talouspolitiikan arviointineuvosto nollaa itsensä ja toimintansa politisoimalla oman arviointinsa muutama kuukausi ennen eduskuntavaaleja.

Vaaleihin valmistautuville puolueille ei pidä antaa sellaista viestiä, että voisimme luistaa vaikeista ratkaisuista jollain verukkeella. Rakenteellisten uudistusten eteenpäin vieminen niin valtion- kuin kuntatalouden alijäämistä eroon pääsemiseksi on edelleen tekemättä. Syitä tekemättömyyden jatkamiseksi ei pidä antaa lisää.

Olenkin, ehkä ensimmäistä kertaa, entisen valtiovarainministeri, kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd) kanssa samaa mieltä asioiden hoidosta. Hän peräänkuulutti puolueilta realismia talousohjelmiin vaalikentille lähdettäessä. Tällöin kansalaiset pystyisivät arviomaan puolueiden esittämiä vaihtoehtoja rakenneuudistuksiksi ja sopeutustoimiksi.

Tulevat vuodet tulisi valtion hoidossa mennä puhtaasti talouden kautta. Mitään lykkäyksiä talouden hoitamiseksi tasapainoon ei voida hyväksyä. Kaiken hyvän ja kauniin lupaaminen ei nyt sovi.

Eduskuntavaalit 2015 ovat Suomen menestymisen ja samalla myös hyvinvointiyhteiskuntamme kannalta ratkaisevat vaalit. Menot ja tulot on saatava tasapainoon. Niiden puolueiden, jotka tähän työhön sitoutuvat ennen vaaleja, on sanottava se nyt heti.

Puolueiden olisi myös hyväksyttävä se tosiasia, että jos vaaleissa luvatut asiat jäävät selvästi toteutumatta ja valtiontalous ei korjaannu luvatulla tavalla, olisi edessä heti uudet vaalit. Tähän aikaan ei yksinkertaisesti sovi nykyisen kaltainen ajattelu vakiintuneesta nelivuotisesta hallituskaudesta. Tulos tai ulos.

3 thoughts on “Tulos tai ulos – talouspolitiikkaan vastuuta

  1. Samoilla linjoilla ollaan. Samaa toimintaa myös kuntatalouteen ja Kouvolaan myös.

    Tykkää

  2. Mitä ne vaikeat päätökset mielestäsi on?
    Listaa ne tähän yksinkertaisesti ranskalaisilla viivoilla.
    Onko verojen korotus ainoa asia mitä kokoomus osaa nykyään tehdä?
    Autoverotuksessa valtion verotulot vähenivät kun veroja nostettiin. Automaahantuojat vastustivat veronkorotuksia ja ihan aiheesta. Useaan otteeseen perustelimme tilannetta, mutta tämä ei kokoomusvetoiselle hallitukselle riittänyt. Nyt kokoomukselle tulee vaalien myötä tuomiopäivä.

    Tykkää

    1. Tuomiopäivästä en tiedä, enkä usko siihen. Vaikeilla päätöksillä tarkoitan rakenteellisten muutosten läpi viemistä. Ensimmäisenä kuntarakenneuudistus ja sen perään vahvoihin peruskuntiin perustuva Soteuudistus. Nyt ne ovat jäätyneet paikoilleen. Sen jälkeen yrittäjyyteen kohdistettuja verotukseen liittyviä toimenpiteitä. Viron mallin mukainen yritysverotus, jossa tulosta ei veroteta, ennen kuin tulosta otetaan käyttöön sekä ALV alarajan nosto tuonne 25 000 tuntumaan.

      Rakenteiden on muututtava, koska eläköityminen muuttaa sitä joka tapauksessa. Mikäli rakenteita ei muuteta, niin silloin tehdään dynamiikkaa hidastavia, rasittavia ja typeriä veronkorotuksia, kuten autoveroon on nyt tehty.

      Tykkää

Kommentointi on suljettu.