Saimme eilen päätöksentekoon Kymenlaakson hyvinvointialueen hallituksessa tulevaisuuden palveluverkon kehittämisen vuoteen 2030. Asiaa on valmisteltu viranhaltijoiden toimesta pidemmän aikaa ja tietoa sen etenemisestä oli valunut päättäjille varsin niukasti.
Tehtyyn päätösesitykseen ei hallituksen enemmistö ollut tyytyväinen vaan teimme siihen muutosesityksen, joka tuli hallituksen päätökseksi ja sitä kautta esitykseksi valtuustolle.
Kyse ei ole uudistuksen alasajosta tai luovuttamisesta. Sitoudumme edelleen linjaukseen kuudesta palvelupisteestä – kolme etelään ja kolme pohjoiseen – mutta toimipisteitä ei nimetä vielä. Kokonaisuuden on oltava valmiina ja perusteltuna ennen lopullisia valintoja.
Valmistelun aikana on painotettu, että toimipisteiden määrästä on päätettävä heti, jotta vältämme valtion arviointimenettelyn. Tämä pelottelu on ollut osittain harhaanjohtavaa. Arviointimenettelyyn joutuminen perustuu kokonaisuuteen ja siihen, miten katamme kertyneet alijäämät. Pelkkä hätäinen yksittäisten pisteiden sulkeminen ilman kestävyyttä ei taloutta pelasta.
Julkisuudessa on puhuttu Katajaharjun palvelukeskuksen lopettamisesta ja asiakkaiden siirtämisestä Ratamoon. Tämän mielekkyyttä on syytä epäillä, sillä Ratamo on jo nyt ajoittain pahasti ruuhkainen. Lisäksi valmistelu paljasti ketjureaktioita, joita ei voi pitää hyväksyttävinä: Katajaharjun sulkemista yritetään mahdollistaa siirtämällä vuodeosastoja Ratamokeskuksesta Kotkaan, jotta Ratamoon saataisiin tilaa vastaanotoille. Asia selvisi meille päättäjillekin lähes vahingossa, kun Yle haastatteli johtajaylilääkäri Tuula Rajaniemeä.
Tekemämme muutosesitys on luonteeltaan varovainen ja vaativa. Se ei tyrmää säästötarvetta, mutta se rajaa viranhaltijoiden avointa valtakirjaa ja vaatii ”kortit pöytään” datan, digipalvelujen toimivuuden ja johtamisen osalta ennen kuin asukkaita koskevia sulkupäätöksiä saa tehdä.
Olisi myös järkevää kytkeä johtamisjärjestelmäuudistus ja tulevaisuuden palveluverkko tiukasti jo nyt yhteen. Johdon organisoituminen ja sen vaikutukset henkilöstöön, saavutettavuuteen ja talouteen on oltava selvillä ennen palveluverkon lukitsemista.
Tiedostamme hyvin, että kymenlaakson hyvinvointialueen taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden haasteet edellyttävät palveluverkon ja toimitilojen ennakkoluulotonta sekä tehokasta uudistamista. Päätöksenteon on kuitenkin perustuttava tarkkaan tietoon, asukkaiden palvelutarpeiden ymmärtämiseen sekä varmuuteen siitä, että korvaavat palvelumuodot ovat aidosti valmiita ja toimivia.
Muutosesitys päätösesitykseen § 161 Kymenlaakson hyvinvointialueen tulevaisuuden palveluympäristön (palveluverkko) kehittäminen vuoteen 2030
Aluehallitus esittää valtuustolle linjattavaksi kuuden sote-keskuksen mallin, jonka toteutuksesta päätetään vaiheittain vuoteen 2029 mennessä. Tässä vaiheessa ei vielä nimetä yksittäisiä sote-keskuksia, vaan palveluverkkoa koskeva kokonaisuus tuodaan aluevaltuuston päätettäväksi myöhemmin erikseen.
Ennen lopullista palveluverkkoa koskevaa päätöksentekoa tulee olla käytettävissä konkreettinen korvaavien, jalkautuvien ja digitaalisten palvelujen malli sekä niihin liittyvät vaikutus- ja kustannusarviot. Päätöksenteon tueksi tulee myös esittää terveysasemien asiakasmäärät, jonotustilanteet sekä muut palveluverkon arvioinnin kannalta merkitykselliset tunnusluvut.
Lisäksi evästyksenä jatkovalmistelulle.
– Samassa yhteydessä tulee tarkastella toimitilaverkkoa siten, että toimitilojen (työpisteiden) määrää, käyttöastetta ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan kriittisesti osana palveluverkon uudistamista. Tavoitteena tulee olla vähintään 30 prosentin vähennys toimitilojen määrässä
– Johtamisjärjestelmäuudistus tulee valmistella osana kokonaisuutta siten, että sen vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen, toiminnan johtamiseen, henkilöstöön sekä taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen ovat arvioitavissa ennen lopullista päätöksentekoa.
JAA – Päivi Sippula (sd), Leeni-Elina Haimi (kesk), Kati Klemettilä (vas), Samuli Sibakoff (PS), Markku Pakkanen (kesk), Jarkko Harjumaaskola (sd) Jukka Nyberg (sd), Jari Larikka (kok)