Tulevaisuuden palveluverkkoesitykseen aluehallituksessa 2.6.2026 tekemäni muutosesityksen läpimeneminen selvällä enemmistöllä osoittaa, että tekemäni aloite oli välttämätön. Ongelmien nostaminen esiin ei ole mukavaa, mutta laajalta poliittiselta kentältä saatu tuki osoittaa, että tehdyille muutoksille oli huutava tarve.
Hallituksen puheenjohtaja Anne Heikkilä on todennut olleensa hyvin informoitu suunnitelluista muutoksista. Tämä tieto ei kuitenkaan välittynyt itse hallitustyöskentelyyn. Hyvän hallintotavan perusedellytys on se, että hallitus saa saman tiedon käyttöönsä jo valmisteluvaiheessa – ei valmiina päätösesityksenä. Tästä varoitettiin jo keväällä, mutta selvästi laihoin tuloksin. Muutosesityksen hyväksyminen selvällä äänien enemmistöllä onkin vahva kannanotto puutteellista valmistelua kohtaan. Monessa muussa organisaatiossa näin selvä epäluottamus olisi johtanut välittömiin henkilöstömuutoksiin valmistelusta vastaavalla taholla.
Hyvinvointialuejohtaja Harri Hagmanin mukaan luottamushenkilöiden voi olla vaikea hahmottaa palveluverkon kehittämistä vuoteen 2030 mennessä. Pelkkä seminaarien pitäminen ei kuitenkaan korvaa sitä, jos todelliset toiminnalliset riskit ja radikaalit, kuntalaisille kriittiset muutokset jätetään kertomatta yleisluontoisten säästötarpeiden takana.
Konkreettinen esimerkki puutteellisesta valmistelusta on julkisuudessakin ollut Katajaharjun palvelukeskuksen sulkeminen ja asiakkaiden siirto jo valmiiksi ruuhkaiseen Ratamoon. Se, että tämän operaation tieltä vuodeosastoja suunniteltiin siirrettäväksi Ratamokeskuksesta Koksiin asti, selvisi meille päättäjille käytännössä vahingossa. Kun kyse on näin suurista ketjureaktioista, vaikutusten arvioinnin on oltava pöydässä ennen päätöksentekoa. Viranhaltijavalmistelun pitäisi tukea poliittista päätöksentekoa, ei sanella sitä.
Puheenjohtaja Heikkilä ilmaisi julkisesti pelkonsa siitä, että hyväksytty muutosesitys olisi viimeinen naula itsenäisen hyvinvointialueen arkkuun. On erikoista väittää, että vaaleilla valittujen päättäjien vastuullinen aikalisä veisi alueen itsenäisyyden. Aluehallituksen tekemä linjaus kuudesta nimettömästä palvelupisteestä ei ole uudistuksen alasajoa tai luovuttamista. Se on teko, joka osoittaa sitoutumista talousraameihin, mutta vaatii viranhaltijoilta parempaa kotiläksyjen tekemistä. Nimiä ei voida lukita ennen kuin kokonaisuus on valmiina ja tiedossa.
Todellinen syy kriisiin ja uhka alueen itsenäisyydelle on aivan muualla: alueen kertynyt alijäämä on pitkälti yli 100 miljoonaa euroa, eikä uskottavaa suunnitelmaa kurssin kääntämiseksi ole esitetty. Samaan aikaan henkilöstömäärä on kasvanut koko hyvinvointialueen olemassaolon ajan, eivätkä huhtikuussa päättyneet yhteistoimintaneuvottelut tuoneet tähän mitään muutosta.
Valtio ei tuijota pelkkiä seiniä tai pisteiden lukumäärää, vaan kumulatiivisen alijäämän kattamiskykyä kokonaisuutena. Kahden pienen yksikön sulkeminen olisi tuonut vain 600 000 euron vuosittaiset säästöt. Se on liian vähän ja liian myöhään yli miljardin euron talousarviossa. Tätä näennäistä vatuloimista on kestänyt jo neljä vuotta, ja nyt on aika herätä todellisuuteen.