Kun presidenttiehdokas Sauli Niinistö ilmoitti oman kantansa laittomista lakoista, ollen laittomien lakkojen sakkojen korottamisen kannalla, heräsivät ammattiyhdistysten lakkokenraalit talviunestaan. Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Antti Rinne, AKT puheenjohtaja Timo Räty sekä Teamin Timo Vallittu huomasivat hetkensä koittaneet ja yrittävät nyt kantaa oman kortensa presidentinvaalitaistoon.
Heitä ei kiinnosta nyt se, että ei Niinistöllä ole mitään huomauttamista työntekijän lakko-oikeuteen työtaistelun äärimmäisenä keinona, mutta laittomuuksiin hän puuttuisi terhakammin. Minusta olisi kyllä äärimmäisen ihmeellistä jos presidenttiehdokas olisi laittomien lakkojen tai muidenkaan laittomuuksien hyväksyvällä kannalla.
Ihmettelen enemmän lakkokenraalien rajua ulostuloa laittomuuksien puolustajina, ovathan he niitä sopimusyhteiskunnan kivijalkoja ja takuumiehiä. Miehiä, jotka saavat leipänsä sopimisen kautta – ei laittomuuksiin yllyttämisestä.
Toinen punakoneen käynnistysyritys on ehdottomasti valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen haaste muille puolueille ja presidenttiehdokkaille veronkorotustalkoisiin. Nämä talkoot on suunniteltu vain varakkaille ihmisille, sen enempää määrittelemättä sitä, missä se varakkaan kansalaisen raja kulkee.
Eli tehtäisiin valtionvarainministerin työt tästä eteenpäin talkoilla, tai ainakin silloin kun on ikäviä uutisia kansalaisille? Populismia sanon minä, koska yleisesti on tiedossa, että Suomessa on niin vähän rikkaita ihmisiä, että saadut laskennalliset verotulojen lisäykset ovat valtiontalouden kannalta nimellisiä. Ottaen huomioon vielä sen tosiasian, että tässä rikkaiden kansanosassa osataan verosuunnittelun alkeet sen verran hyvin, että vaikea on kuvitella valtiolle kovin muhkeaa saalista.
Eroa viime hallituskauden valtionvarainministeri Jyrki Kataisen toimiin työttömyyden estämiseksi ja sen haittojen hoitamiseksi on paljon. Siinä missä Katainen halusi lisätä työllistämisen edellytyksiä verovarojen kasvattamiseksi, niin Urpilainen haluaa vain verottaa kansalaisia lisää ja torjua vielä menojen leikkaukset. Nähtäväksi jää, onko tämän operaation saldo edes positiivinen ja onko edessä sen vuoksi demareilla taas yhden vaalilupauksen rikkominen. Nimittäin arvonlisäveron korottaminen on sellainen talkoo johon kaikki osallistuvat.
Näin jälkikäteen on helppo todeta, että se Lipposen PÖÖÖ-video olisi saanut jäädä tekemättä ja sen mukana demareiden gallupkannatus romahtamatta. Nyt on ilmassa vähän sellaista henkeä, että demareiden leireissä paniikki leviää ja silloin selvät asiat sotketaan ja vaikeat jätetään sijoilleen.
Olemme nähkääs kohta sellaisen tosiasian edessä, että vasemmisto joutuu päättämään millaisen porvarin taakse he menevät presidentinvaalien toisella kierroksella. Onko ehdokas hallituspuolueesta vai oppositiosta. Elämme mielenkiintoisia aikoja.