Yleinen

Yle-maksu

Yle-maksu on saanut kansan varpaisilleen, ainakin jos on uskominen tiedotusvälineitä. Ihmettelen asiaa, koska valtaosa suomalaisista maksaa kiltisti tälläkin hetkellä oman tv-lupamaksunsa ja olisi siis saamassa kunnon alennuksen uuden mediamaksun johdosta.

 Vaihtoehdoksi vedetty budjettirahoitusmalli ei selvästikään ole auennut kansalle. Budjettiin ei ole varattu ylimääräistä 500 miljoonaa ja näin ollen se jouduttaisiin hakemaan kansalta veronkorotuksilla.

 Nelihenkisellä perheellä, jossa on kaksi työssäkäyvää keskituloista, veronkorotus olisi noin 400 €. Miksi ihmeessä tämä malli olisi parempi kuin mediamaksu?

 Onko siinä mitään järkeä tai logiikkaa, että ensin alennetaan ruuan arvonlisäveroa 500 miljoonalla ja sitten sama summa otettaisiin takaisin, että voisimme katsoa televisiota. Mielikuva, joka syntynyt puhuttaessa budjettirahoituksen halpuudesta, on siis harhaa.

 Jos päädytään budjettirahoitukselliseen malliin, täytyy muistaa, että silloin Yle lakkaa olemasta itsenäinen tiedonvälityksen suhteen. Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.

 Demareiden ”rusinat pullasta” taktiikka on aika käsittämätön. Ensin ollaan mukana parlamentaarisessa työryhmässä, joka mediamaksua yksimielisesti esittää ja sitten eduskunnassa kuitenkin käännetään takki. Tämä kahdella jakkaralla istuminen luonnistuu Heinäluomalta – hänen kätensä jäljen pitää näkyä kaikkialla.

 Ylen rahoitus tulee turvata mahdollisimman nopeasti, eli päätöksiä pöytään. Mielestäni pitäisi suosia niitä, jotka ovat maksunsa tähänkin asti hoitaneet. Mallit niiden talouksien avustamiseksi, jotka eivät maksusta selviä, on myös mahdollista löytää. Minusta ei ole oikein korottaa tunnollisten kansalaisten maksuosuutta vain sen takia, että osa jättää nykyisen tv-lupamaksunsa maksamatta.