Suomi kuntoon konkretialla

WP_20131010_006Ajetaan asioita, joilla on oikeasti merkitystä yrittämisen edellytysten parantamisen kannalta.

Vaalien alla kaikki puolueet ovat yrittäjien asialla, mutta vain ympäripyörein lausein, kun taas konkretiaa pyritään välttämään kaikin keinoin. Yrittämisen edellytysten parantamisen hokeminen ilman, että sitoudutaan ajamaan konkreettisia toimenpiteitä, on kuin työnantajan kehu ilman palkankorotusta.

Minulla on ravintola-alan yrittämisestä 20 vuoden kokemus. Sen perusteella pystyn listaamaan heti muutaman asian, joilla on oikeasti merkitystä yrittämisen edellytysten parantamisen kannalta.

  • Loma-ajan sairastumisen kustannukset eivät kuulu työnantajalle
  • Pekkaspäivistä luopuminen asteittain kokonaan
  • Vanhemmuuden kustannukset valtion hoidettavaksi
  • Lomapäivien määrän vähentämine
  • Viron yritysveromalli, jossa yhtiöön jätettyjä voittoja ei veroteta

Mikäli työllistäminen on tärkeää, työnantaja maksaisi vain työstä, ei erilaisista etuuksista.

Oleellista olisi siis luopua suuresta osasta sellaisia kustannuksia, jotka eivät ole suoraan työstä johtuvia.

Hyöty olisi molemminpuolinen tässä taloustilanteessa. Palkankorotukset voitaisiin toteuttaa elinkustannusten nousun mukaisesti ja rahaa jäisi työntekijöiden palkkaamiseen, talouden dynamiikka paranisi välittömästi.

Julkinen sektorimme on aivan liian suuri.

Rakenteellisten uudistusten toteuttamista tulisi jatkaa nopeasti. Niin kuntarakenneuudistus kuin Soteuudistus tulisi viedä maaliin alkuperäisen suunnitelman mukaan talous edellä.

Mielestäni on itsestään selvää, että Suomi ei selviä talouskurimuksesta pienillä korjausliikkeillä. Talouden rakenteita tulee muuttaa rankalla kädellä, sillä maailma jossa elämme, on muuttunut radikaalisti. Mitään ympäripyöreyksiä ei kannata uskoa – mikäli toimet talouden oikaisemiseksi olisivat helppoja, ne olisi jo tehty.

Parempi työelämä tulee vain jos työantaja ja työntekijä molemmat pärjäävät. Yksikään uusi tai vanha laki ei turvaa meille parempaa työelämää.

Se että luovumme osasta saavutetuista etuuksista, poistamme todellisia työllistämisen esteitä ja teemme radikaaleja rakenteellisia uudistuksia ei ole keneltäkään pois. Hyvinvointivaltion perusteiden uudelleenrakentaminen täytyy aloittaa heti

Emme saa sortua ajatukseen velalla elvyttämisestä – vanhoja rakenteita ei kannata pitää pystyssä velkarahalla. Meidän on yksinkertaisesti muututtava maailman mukana. Kilpailukyky ja tehokkuus on löydettävä uudelleen.

Mikäli kukaan ei ole valmis luopumaan eduistaan, ei nuorille ole tulevaisuutta työelämässä. Nollasopimukset, osa-aikaisuus, vuokratyö ja harmaa talous ovat työelämän syöpäläisiä, mutta siltikin seurausta kustannustason kasvusta ja kilpailukyvyn radikaalista laskusta.

Päätöksentekoon on saatava mukaan vastuunkantajia.

Suomi on menettänyt kilpailukykyään keskittyessään keksimään erilaisia vaihtoehtoja olla palkallisesti pois työmaalta. Sen aika on nyt ohi – Suomi pelastuu työllä, osaamisella sekä uudistumisen kautta, ei millään muulla.

Kouvolassa kuntarakenneuudistus ja palveluverkkouudistukset on lähes valmiit. Ratkaisut ja muutokset eivät missään vaiheessa ole olleet helppoja ja kivuttomia, mutta olemme onnistuneet tekemään viimeisen kahden vuoden aikana talouden sopeuttamistoimia jo kahden veroprosenttiyksikön verran.

Kouvolassa voidaankin jo katsella tulevaisuuteen aikaisempaa positiivisemmin, vaikka työtä on vielä kovasti jäljellä.

Mielestäni ei ole yhtään hyvää syytä kasvattaa julkisen talouden alijäämiä. Velkaantuminen on katkaistava ja Suomi saatava kasvu-uralle. Velkataakkaa ei voi jättää tuleville sukupolville.