Vierailin eilen (30.3) taiteilija Jenni Emilian Pop Up -näyttelyssä kävelykatu Manskilla. Entisen Suomalaisen Kirjakaupan tiloihin oli tehty näyttävä näyttelytila hänen töilleen. Väkeä oli paikalla runsain mitoin ja minä tietenkin hieman myöhästyin.
Myöhästymisestä huolimatta sain tilaisuuden avata näyttelyn, kiitos kärsivällisten taiteenharrastajien.
Jennin olin oppinut tuntemaan Pub Old Tomin ajoilta varsin lujatahtoisena naisena, ja varmasti olikin hänen periksiantamattomuutensa ansiota, että näyttely onnistui varsin nopealla aikataululla. Tiesin tilaisuudesta sen verran, että se oli samalla hyväntekeväisyystilaisuus, tarkoituksena tehdä hyvää Kymenlaakson lastenpsykiatrian osastolle.
Olin tilaisuudesta vaikuttunut. Tietysti Jenni Emilian töistä, muttakaupunginhallituksen puheenjohtajana minulta kysytään varsin usein, mitä kaupunki aikoo tehdä milloin minkäkin asian hyväksi. Tilaisuus, jossa nyt olin, oli hyvä osoitus asian kääntämisestä päälaelleen.
Mitä me kuntalaiset voimme tehdä kaupungin eteen?
Kiitos, Jenni, tilaisuudesta. Kiitos hienosta taidenäyttelystä ja töistäsi ja ennakkoluulottomuudestasi tarttua Kouvolan elämään. Tarvitsee näköjään tulla Euroopasta asti näyttämään, miten kaupunkia elävöitetään. Napakoita ja muuta nurinaa on jo ihan tarpeeksi. Uutta tempausta odotellessa!