Pääministeri Vanhanen otti kantaa puolueiden saamien avustusten tarpeellisuudesta. Allekirjoitan itsekin sen, ettei valtionyhtiöiden tule tukea puolueita. Mutta hänen toivettaan estää 15 000 euroa suurempien tukien vastaanottaminen yrityksiltä tai ay-liikkeiltä en todellakaan ymmärrä.
Lahjoitettaville summille ei mielestäni tarvitse asettaa ylärajoja. Jo periaatteellisesti vastustan sitä, että yritysten tai poliittisten yhdistysten toimintaa rajoitettaisiin tai ohjattaisiin uudella lainsäädännöllä. Eiväthän kyseiset tahot ole tehneet mitään väärää koko käsillä olevassa jupakassa. Yritysten tuki politiikalle on täysin hyväksyttävä ja hyvä asia – kunhan siitä ei odoteta vastapalveluksia. Sitä paitsi poliittisten yhdistysten yksi tärkeä tehtävä on etsiä varoja toimintaansa varten.
Pelkään pahoin, että nyt alkanut keskustelu ja kilpailu siitä, kuka keksii enemmän rajoituksia ja kieltoja puolueiden toimintaan, johtaa vain suurempiin harhalaukauksiin. On nimittäin niin, että jos puolueiden saama rahoitus muualta kuin yrityksiltä lakkaa, rahaa tarvitaan lisää veronmaksajilta. Se tuskin olisi toivottu lopputulos.
Niin kauan kun yritykset haluavat tukea parhaaksi katsomallaan tavalla yhteiskunnallisesti tärkeää toimintaa, pitäisi se sallia ilman mitään kattoja. Sama koskee tietysti ammattiyhdistysten tukien jakamista. Liitothan ovat jo tilivelvollisia jäsenilleen ja saavat sieltä hyväksynnän toimilleen tai eivät.