Taiteiden yön puolesta

Taiteiden yö katoaa?

Kouvolan taiteiden yöstä kuuluu kummia. Vuosikausia menestyksellisesti tapahtumaa hallinnoinut Ydinkeskusta ry Manski on siirretty syrjään Kouvolan kaupungin kulttuuripalveluiden ottaessa tapahtuman hoitaakseen. Samalla meni yksityinen raha eli yhteistyökumppanit ja tilalle tuli julkinen tuki eli verovarat. Tätä en voi kuin ihmetellä. Eikö suuntauksen näinä tiukkoina aikoina tulisi olla juuri päinvastainen?

Suunnittelijan vaihtaminen tarkoittaa myös sitä, että ohjelman anti tuotetaan virkamiestyönä. Nyt pääesiintymislavaan Manskilla ei ole kuulemma enää tarvetta ja puistoon tulee maitolaituriohjelmaa. Pelkään pahoin, että Kouvolan Seudun suurin tapahtuma kuivuu kasaan. Näin oli käydä myös vuonna 1999, kun kaupunki yritti ottaa ohjia liikaa käsiinsä. Onneksi tuolloin Manski ry etsi yhteistyökumppaneiksi joukon huolestuneita yrittäjätahoja ja erinomainen tapahtuma pelastui. Kouvolan Sanomien päälava Manskilla sekä Keskuspuiston suurteltta antoivat tapahtumalle sen tarvitsemaa uskoa ja profiilia. Nyt ne ovat poissa.

Ymmärrän kyllä, että kulttuuritoimella on tarvetta nostaa tapahtuman kulttuurillista tasoa. Mutta en ymmärrä, että se halutaan tehdä lopettaen tapahtuman muu järjestettävä ohjelma. Jos vielä käy niin, että kaupankäynti tapahtuman ympärillä hiljenee ja kaupunki menettää verotuloja, on tilanne entistäkin vakavampi. En tiedä kenen päätöksellä tässä pisteessä nyt ollaan, mutta sen tiedän, että riskit ovat suuret. Jos tapahtuma kuolee, en näe mitään syytä jatkaa yhteistyötä vastuuhenkilöiden kanssa.

Uusi Kouvola tarvitsee omat suurtapahtumansa. Niin Valkealan Elomarkkinat kuin Kouvolan Taiteiden yö ovat tapahtumia, joilla on ollut merkitystä alueemme asukkaille. Minun on kuitenkin vaikea kuvitella, että tällaisia suurtapahtumia voitaisiin suunnitella virkatyönä ja virkatyöajalla. Tai onko se edes järkevää kun toimijat olisivat jo valmiina? Vanhoissa kunnissa on erilaisten tapahtumien rakentamiseen ja suunnitteluun kasvanut suuri joukko asiantuntijoita ja erittäin aktiivinen kolmas sektori. Näiden hyödyntämistä tulisi ehdottomasti jatkaa uudenkin Kouvolan aikana. Sopii vain toivoa, että nykyiset järjestäjät muistavat järjestämisvaltaan kuuluvan myös vastuun.

Moni nykyinen suomalainen tapahtuma on kokenut tappionsa, kun niitä on alettu toteuttaa järjestäjille itselleen, eikä suurelle yleisölle.

Toivon todella, ettei nyt käy niin.

Jari Larikka