Kreikalla on jälleen mahdollisuus nousta Suomessa kynnyskysymykseksi kevään eduskuntavaaleissa. Vaalivoiton saanut vasemmistopuolue Syriza, vastustaa tiukasti talouden säästökuuria ja sen mukanaan tuomia leikkauksia.
Ei varmasti ole ensimmäinen kerta, kun velallinen on sitä mieltä, että velkoja ei tarvitse maksaa takaisin. Kreikan lainaehtoja on jo huojennettu, mutta se ei riitä valtaan nousseelle vasemmistopuolueelle. Säästäminen ei kuulunut heidän vaaliohjelmansa avainsanoihin, saa nähdä mitä reaalitodellisuus tuo tullessaan.
Oman suolansa keskusteluun tuo se tosiasia, että yleinen asiantuntijoiden arvio on, että Kreikka on onnistunut velkataakan lyhentämisessä tyydyttävästi, ja että velkataakka supistuu edelleen odotetusti.
Saksa onkin ilmoittanut, Suomen ohella, että tehtyjä sopimuksia ei yksipuolisesti sanota irti. Vaarana on, että muut velkaantuneet maat, kuten Italia, Espanja tai Portugali ottavan ilon irti Kreikan irtiotosta ja seuraavat heidän esimerkkiään.
Uskon, että Kreikassa herätään pian todellisuuteen. En ole asiantuntija, mutta uskon, että seuraamukset velkojen jättämisestä velkojien maksettaviksi ei ole yhtään sen kevyempiä kuin meillä on omissa yksityistalouksissamme. Se, miten valtioiden välisissä velkariidoissa polvilumpioita murskataan, on minulle mysteeri, mutta kyllä joku sen osaa.
Entinen istuvan hallituksen ministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki iloitsi Syrizan menestyksestä. Hän sanoi Syrizan olevan monilta teemoiltaan hyvin samankaltainen kuin vasemmistoliitto Suomessa. Eli suomalaisille avautuu hieno aikaikkuna seurata, mitä siitä seuraa, kun vasemmisto pääsee valtaan.
Suomi siis valmistautuu kevään eduskuntavaaleihin jälleen Kreikan varjon alla. Meillä johtavaksi vaaliteemaksi, päinvastoin kuin Kreikassa, tulee muodostumaan vastuullisuus valtion taloudesta. Tiedossa on, että talouskasvusta ei ole meille ongelman ratkaisijaksi. Oma veikkaukseni on, että joudumme palaamaan rakenteellisten uudistusten pariin, uudistusten, jotka on jo päätetty, mutta vielä toteuttamatta.
Luulisi, että viimeistään Kreikan esimerkki ylivelkaantumisesta siivittäisi päättäjät Suomessa vihdoin ja viimein vastuulliseen päätöksentekoon. Velkaantumisen kierre on saatava nopeasti taittumaan. Talouden tasapainotustoimia ei voida enää lykätä.