Lukiessani aamun Kouvolan Sanomaa (4.10) en voinut välttyä siltä muistikuvalta, että enkö minä varoittanut tästä jo aikaa sitten. Kouvolan keskeyttäessä oman Ratamokonseptinsa investointiosan Carea laittoi oman hakemuksensa sosiaali-ja terveysministeriöön. Laittoi, vaikka sovimme odottavamme yhteisesti lopullisia asetusten muotoja, jotta tiedämme mitä rakentaa ja mihin.
Nyt tilanne on se, että Kotka odottaa rakennuslupapäätöstä ja Kouvolan jo paljon pidemmälle edennyt hanke on jäissä. Ymmärrän hyvin, että Kotkassa remontti tulee tarpeeseen, mutta siitä huolimatta sovitusta kiinni pitäminen olisi ollut hedelmällisempää yhteistyön kannalta katsottuna.
Tässä on monta muutakin ihmeteltävää asiaa. Maakunnan kuntapäättäjien kanssa saimme aikaan yhteisen lausunnon toimintojen kehittämisestä hyvässä hengessä Kouvolan yhteispäivystystä kannattaen. Carean hallituksen esityslistalla 7.10. ei tästä sopimuksesta ole enää jälkeäkään. Kaikki tähtää toimintojen keskittämiseen Kotkaan. Kuntapäättäjien kanssa tehdyt sopimukset ja hyvät puheet ovat menneen talven lumia.
Jopa vasta alkanut maakuntavalmistelu on jo imenyt Kouvola-vastaisen asenteen. Kotkalaisen projektijohtaja Lehtisen ensimmäisessä projektiluonnoksessa Kouvolaan esitettiin vain maakunnan terveydenhuoltoa tukevia toimintoja. Esitettiin, vaikka kuntapäättäjät olivat sopineet Kouvolaan yhteispäivystyksen.
Ihmettelen myös sitä, että Carean investointipäätöstä ollaan viemässä näillä tiedoilla ja päätöksillä eteenpäin. Kotkalainen Soteprojektin johtaja Jorma Haapanen jopa myöntää, että epävarmuustekijöitä on paljon. Suunnitteluun ei niillä kuitenkaan ole ollut mitään vaikutusta. Vaikka Carea menettää tulevaisuudessa vaativan kirurgian toiminnat yliopistosairaaloihin ja laajan päivystyksen keskussairaaloihin, ei sillä ole ollut vaikutusta investoinnin kokoon. Vanhoilla piirustuksilla ollaan rakennuslupaa hakemassa, vaikka tilannekuva on jo nyt muuttunut.
Silmiinpistävää on ollut koko tämän kehitystyön aikana, että toimintatavat ovat olleet aina jotain ihan muuta, kuin mistä on sovittu. Carean toimitusjohtaja Annikki Niirasen ei ole tarvinnut sitoutua missään vaiheessa omistajakuntien tekemiin sopimuksiin. Hänen sooloilulleen on ollut koko ajan etelän kuntien tuki.
Omituisia ovat myös ne Kouvolan edustajien puheenvuorot, joissa vaaditaan Kouvolan ja Carean investointien yhdistämistä Carean hallinnon alle. Silloin ei meillä olisi asiaan enää sanan sijaa. Kouvola häviäisi jokaisen äänestyksen, joissa Kouvolan etua ajettaisiin.
Oman lisänsä keskusteluun antaa Päijät -Hämeen kosiskelu Hus Ervaan. Jos asia etenee, ei Kouvolan asukkaiden suunta enää ole Kotka, vaan Lahti. Kotkan synnytykset siirtyisivät Lappeenrantaan, joka kaipaa kipeästi lisää synnytyksiä toimiakseen täyden palvelun sairaalana rajan tuntumassa. Tällöin olisi myös itsestään selvää, että Kotkan investointi vaatisi nopeaa päivitystä. Tällaisella palveluverkolla ja palvelutuotannon organisoinnilla olisi myös mahdollista saavuttaa sotejärjestämislain mukaiset tavoitteet ja se olisi maakunnan ja sen asukkaiden kannalta taloudellisesti kestävä ratkaisu.
Kaiken kaikkiaan pelkona on, että Kouvolasta häviäisi lähestulkoon kaikki erikoissairaanhoito, jos ministeriön tai Carean suunnitelmat toteutuisivat. Asiaa perustellaan maakunnan edulla. Se, että Kouvolan erikoissairaanhoidon palvelut siirtyvät Kotkaan ja tien päälle, ei tunnu häiritsevän vastuullisia.
Nyt, kun nämä pahimmat ennustukset näyttävät olevan muiden toimijoiden suunnitelmissa, herää kysymys, että kannattiko Kouvolan Carean edusmiesten pysäyttää Ratamohanke? Kenen asialla olitte?
Olen vakuuttunut viimeaikaisen kommentoinnin seurauksena, että julkisena palveluna Kouvolaan ei yhteispäivystystä tai juuri muutakaan erikoissairaanhoidon palvelua järjestetä. Päivystys- ja leikkausasetuksen tekstit tuskin muuttuvat. Tai vaikka muuttuisivat, Carean suunnitelmat ovat jo niin pitkällä, meidän suosiollisella avustuksella, että jäämme lapsipuolen asemaan toimintoja sijoitettaessa maakuntaan.
Näyttää siltä, että ainoa tapa säilyttää erikoissairaanhoidon palveluita Kouvolassa on yhteisyritys yksityisen toimijan kanssa. Hyvänä lisänä ovat tietysti muut yksityiset terveydenhuollon palveluiden tuottajat. Kaupunginhallituksen päätös oli aikanaan kaukaa viisas. Katsotaan ensin, onko mahdollista tuottaa palveluita julkisen puolen tuotantona, ja vasta sen jälkeen lähdetään yhteisyrityksen tielle.
Nyt on siis aika tarkastella yhteisyrityksen toteuttamista. Jos asia muuten järjestyy – se on ihme.
Näistä, Kouvolalle huonoista lähtökohdista tarkasteltuna, on varsin kummallista, että meiltä löytyy vielä tahoja, jotka vastustavat yhteisyrityksen perustamista. En sitä ymmärrä, vaikka vastustaminen perustuisi puhtaasti ideologiseen katsomukseen tai maakuntauudistuksen yleviin tavoitteisiin. Näistä puheenvuoroissa on unohdettu Kouvolan omat asukkaat.
Ensi maanantaina 10.10. järjestetään Kouvolan valtuustolle valtuuston kokouksen jälkeen tiedotustilaisuus Kouvolan mahdollisuuksista järjestää erikoissairaanhoidon palveluita. Aiheena on hankintamenettelyn eli yhteisyrityksen suunnittelun tämänhetkinen tilanne.
Info on suunnattu valtuutetuille, mutta toivottavaa olisi, että tilaisuuden jälkeen pidettäisiin infoa myös lehdistölle. Asian avoin käsittely on nyt tarpeen, koska Kouvolan ja sen asukkaiden edunvalvonta on sen lyhyen historia tärkeimmässä kohdassa. Mitään salattavaa ei ole – vain Kouvolan tulevaisuudesta on kysymys.
Toivottavaa myös olisi, että Kouvolan päätöksentekoa seurattaisiin myös Careassa. Kouvolan niin päättäessään ja valinnanvapauden niin salliessa, aloitamme kouvolalaisten terveydenhuollon palvelut yhteisyrityksessä yksityisen palvelutuottajan kanssa. Myös tällöin Kotkan investointi menee uudelleen arviointiin.
Asian tiimoilta käytävä lähetekeskustelu olisi siis järjestettävä. Jokainen voisi puolustaa omaa kantaansa. Kuka ajattelee Kouvolan työpaikkoja, kenelle maakunnan etu on tärkeämpi. Riittävätkö kouvolalaisille pelkät julkiset perusterveydenhuollon palvelut Kouvolassa? Toteutuvatko ministeriön suunnitelmassa yhdenvertaiset palvelut asukkaille?