Hyvinvointi · Kouvola · Ratamo

Ei ole Etelä-Kymenlaakson asia puuttua Kouvolan suunnitelmiin

Etelä-Kymenlaakson puuttuminen Kouvolan varasuunnitelmaan yhteisyrityksen perustamiseksi erikoissairaanhoidon palveluiden turvaamiseksi on pöyristyttävää. Ensin he äänileikkurin turvin äänestävät 120 miljoonan investoinnin Kotkaan ja sen jälkeen kertovat meille, että ei ole Kouvolan asia päättää omista sote-palveluista.

Kotkan palvelujohtaja Jorma Haapanen asian kiteyttää tapansa mukaisesti varsin julmasti, ”Kouvolan sote-palveluiden ulkoistus ei tässä tilanteessa voi olla vain Kouvolan asia.”

Voiko oman edun ajaminen mennä enää alhaisemmaksi?

He myös syyttävät Kouvolaa sopimuksen rikkomisesta, kun valmistelemme varasuunnitelmaa yhteisyrityksen perustamisesta yksityisen palveluntuottajan kanssa. Samalla he tulevat myöntäneeksi, että heitä ei kiinnosta kouvolalaisten terveydenhuollon palvelut tai maakunnan tasapuolinen kehittäminen.

Huomion arvoista on, että jopa Carean toimitusjohtaja Niiranen myöntää jättäneensä perjantain esityslistalta Kouvolan yhteispäivystysasian pois, vaikka juuri nyt asian esillä pitäminen olisi tärkeää, jos siihen haluaa vaikuttaa. Itse asiassa Kouvolan yhteispäivystysasia ei ole koskaan Niirasen papereihin päässyt, vaan sooloilu asian kanssa on ollut päivän selvä asia alusta asti.

Niirasen toiminnan motiivina on yksinkertaisesti vain halu korvata leikkausasetuksen aikanaan mukanaan tuovia vaativan kirurgisen leikkaustoiminnan supistuksia siirtämällä toimintaa Kouvolasta Kotkaa.

Ymmärrän myös sen aidon pelon siitä, pärjääkö julkinen terveydenhuolto (Carea), jos se joutuu kohtaamaan avoimen kilpailun markkinoilla. Kokemukset yhteisyrityksistä tai ulkoistuksista ovat monin paikoin hyviä. Esimerkkeinä mainittakoon Pyhtää tai vaikkapa Jämsä, joissa kustannukset on saatu hallintaan, asiakastyytyväisyys korkealla ja henkilöstön työtyytyväisyys on parantunut.

Voisiko maakunnalle olla pelkäämisen sijasta eduksi, että täällä olisi julkista terveydenhuoltoa ”sparraavaa” toimintaa, jonka sisältöön ja laatuun alueen asukkaat voivat julkisen omistuksen kautta vaikuttaa?

En yhdy siis Annikki Niirasen näkemykseen siitä, että Kouvolan yhteisyritys olisi iso riski maakunnalle. En myöskään yhdy Etelä-Kymenlaakson poliittisen johdon näkemykseen siitä, että Kouvola olisi sopimuksia rikkonut, näitä tehtyjä sopimuksia ei etelässä ole missään vaiheessa edes noudatettu. Ne ovat olleet vain pelinappulana sulle-mulle pelissä.

Mielestäni on härskiyden huippu ensin päättää pienessä piirissä investointien ja resurssien sijoittamisesta Kotkaan ja sen jälkeen vesittää Kouvolan omat toimet kansalaisten palveluiden turvaamiseksi. Terveydenhuollon palveluiden jakautuminen tasaisemmin maakunnassa ei voi olla riski, vaan pikemminkin maakunnan asukkaiden oikeus. Se, mikä on kohtuus, ei voi olla vääryys.