Kouvola

Kokoomus ei siirry vasemmalle

Toimittaja Janne Rönkkö kirjoitti Kouvolan Sanomissa 10.8 allekirjoittaneen ja nykyisen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Jouko Leppäsen eroavuuksista päättäjinä. Jutun pohjaksi hän oli ottanut erilaiset vastauksemme vaalikoneen kysymyksiin. Sinänsä hyvä näkökulma, eroja löytyy varmasti paljon, mutta jutun perustaksi sorvattu väite sisälsi ison asiavirheen.

Rönkkö nimittäin kertoi, että ” Larikka piti kaupunginhallituksen edellisenä puheenjohtajana päänsä loppuun asti. Hän puolusti näkemyksiään näkyvästi niin kokouksissa, lehtien palstoilla kuin sosiaalisessa mediassa.”

Väite, että puolustin omia näkemyksiäni, on yksiselitteisesti väärä ja antaa virheellisen kuvan koko päätöksenteko prosessista. En puolustanut omia näkemyksiäni, vaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen alaisten työryhmien sekä valtuustoryhmien tekemiä päätöksiä tai linjauksia.

Samalla tulin puolustaneeksi Kokoomusryhmässä hyväksyttyjä linjauksia. Eli myös Leppäsen ryhmässä hyväksymiä linjauksia.

Edellisellä vaalikaudella suurelle yleisölle päätöksenteon seuraaminen oli vaikeata tai lähestulkoon mahdotonta. Suuressa kuvassa suurin osa päätöksentekijöistä ymmärsi talouden tuomat reunaehdot. Halu toimia talouden raameissa oli valtava. Teetimme selvityksiä vaikeista asioista ja pidimme yhteisiä seminaareja ja iltakouluja. Päätöksenteko oli kuitenkin vaikeaa.

Lopulta jopa työryhmien jäsenet äänestivät omia esityksiään vastaan. Ei siis ihme, että eripura kasvoi.

En kuitenkaan näe, että olisin voinut toimia kaupunginhallituksen puheenjohtajana toisin. Vaikka väki joskus vaikeiden päätösten aikana rinnalta kaikkoaa, on tehtyjä päätöksiä vietävä eteenpäin ja sopimuksia kunnioitettava.

Olemme Leppäsen kanssa varmasti päättäjinä erilaisia, ei sitä tietoa tarvitse vaalikoneesta etsiä. En myöskään usko toimittaja Rönkön ennustukseen Kokoomuksen siirtymisestä vasemmalle Leppäsen johtaessa Kouvolan Kokoomusta. Päätökset linjauksista tehdään Kokoomuksen valtuustoryhmässä, ei yhden ihmisen henkilökohtaisten ystävyyssuhteiden perusteella.

Lopuksi toivon, että myös Jouko Leppänen osaa pitää päänsä ja saa kunnioittaa tehtyjä päätöksiä ja sopimuksia, myös vaikealla hetkellä. Kompromisseihin pitää politiikassa aina Leppäsen lailla pyrkiä, mutta ennen päätöksentekoa, ei sen jälkeen.