Pari viikkoa sitten Kymsoten hallituksen puheenjohtaja Seppo Rintamo ilmoitti, että kuntien perustaman kuntayhtymän perussopimuksessa on inhimillinen virhe, ja että omistajien pitää käsitellä yhdessä sovittu asia uudestaan.
Kotkalaiset nyt kysyvät, että mikä se sellainen kuntayhtymä on, jossa yksi kunta voi päätöksillään ohjata ja päättää asiat? Kotkalaisten kysymys sisältää aimo annoksen älyllistä epärehellisyyttä, etelänpään kunnat ovat jo vuosia äänestäneet yhtenäisenä rintamana Kouvolaa vastaan, nyt vain asetelma muuttuu.
On myös aika erikoista, että Kymsoten hallituksen puheenjohtaja ojentaa omistajia heidän sopimistaan asioista. Hänen mielestään päätöksenteon laatu kärsii, jos omistajat tekevät niin kuin ovat sopineet.
Rintamoa kismittää ajatus siitä, että Kouvola pääsee päätöksentekoon aidosti mukaan uuden perussopimuksen perusteella. Rintamo haluaisi jatkaa mieluummin vanhalla kaavalla, jolla Kouvola häviäisi kaikki äänestykset automaattisesti.
Mutta mistä on kysymys? Miksi näin epätavanomaisiin keinoihin turvaudutaan tilanteessa, jossa yhteistyötä pitäisi syventää, eikä rikkoa?
Kyse on Kymsoten ja sen toimintojen sekä infran rakentamisesta. Mikäli maakuntavaalit tulee ja yhteisen maakunnan myötä meille muodostuu yhteiset sotepalvelut, on sillä väliä, onko Kouvola valmisteluvaiheen päätöksenteossa aidosti mukana. Sillä mitä nyt päätetään, on lähes mahdotonta myöhemmin muuttaa.
Kouvola on tyytyväinen saatuun sopimukseen, eikä aio sitä muuttaa.
Siksi en ymmärrä, miksi meidän pitäisi nyt neuvotella. Perussopimus on yhdessä tehty ja sen kanssa olisi parasta oppia elämään. Sopimus on aina kompromissi, jossa kirkko asetetaan yhdessä keskelle kylää.
Olen tämän esimerkkitapauksen vuoksi huolissani koko maakuntauudistuksesta. Jaan sen vuoksi kansalaisten huolen siitä, että jos sopimuksista ei pidetä kiinni alkuvaiheessa, ei niitä kunnioiteta myöhemminkään.
Me kaikki tiedämme, että näin suuri uudistus nojaa menestyäkseen aina luottamukseen. Jos luottamusta ei nyt löydy, ei synny mitään sellaista hyvää, josta haluttaisiin myöhemmin pitää kynsin ja hampain kiinni.
Mikäli perussopimusta nyt aletaan justeeraamaan muiden sopimuskumppaneiden taholta, tulee Kouvolan miettiä uudestaan, kannattaako koko hommassa olla mukana ollenkaan. Luottamus yhteiseen tulevaisuuteen karisee nyt kovaa vauhtia.