Yleinen

Mikä on totta poliisin rakenneuudistuksessa?

Sisäasiainministeriön erityisavustaja Andrei Nahkala todisti ministeriönsä puolesta KS yleisönosastolla (21.9) että poliisin rakenneuudistuksella ei ole vaikutusta Liikkuvan poliisin tuottamiin sakkotuloihin tai muuhun Liikkuvan poliisin työnkuvaan.  Hänen todistuksensa pohjautuu työryhmän esitykseen, jossa hänen mukaansa kaikki Liikkuvan poliisin toiminnot säilyisivät ennallaan, vain hallinnosta säästettäisiin.

Täällä Kaakkois-Suomessa säästösuunnitelmat poliisihallinnosta vähintään hymyilyttävät, täällä kun on kokonaista yksi päällystöön kuuluva henkilö Liikkuvassa poliisissa.  

Kuulostaa kovin tutulta ministeriöjargonilta. Hätäkeskusuudistuksen yhteydessä kerrottiin eduskunnalle ja Suomen kansalle, että uudistus perustuu uuden tekniikan, tietojärjestelmän käyttöönottoon. Uudistus etenee nyt kuitenkin kovaa vauhtia eteenpäin, vaikka uudesta tietojärjestelmästä ei ole mitään tietoa.

Yhtäläisyyksiä näissä kahdessa uudistuksessa on muitakin. Uudistukseen uskovat esittelevän ministeriön palkolliset virkamiehet, mutta eivät uudistuksen kohteena olevat poliisin ammattilaiset. Varsin yleisesti on tiedossa poliisin keskuudessa, että Liikkuvan poliisin kenttäväkeä on tarkoitus siirtää ajan kuluessa tutkintaan ja muuhun poliisityöhön.

Kannatan hallinnollisten rakenteiden uudelleen arviointia kaikessa valtionhallinnossa aivan samalla tavalla kuin kunnallishallinnossakin. En vain ymmärrä miksi näiden uudistusten yhteydessä kerrotaan satuja ja puolitotuuksia kansalle. Olisiko ollut liikaa sanoa esimerkiksi, että ministeriö haluaa panostaa rikoksentutkintaan enemmän ja siksi uudistus.

Suomalaiset tuskin haluavat, että turvallisuus tien päällä heikkenee valvonnan vähenemisen vuoksi. Mikäli sakkotulot tai liikenteessä piittaamattomuus lisääntyy, se näkyy tilastoissa ja valhe paljastuu.  Tiedän, että niin ministerit kuin erityisavustajatkin vaihtuvat vähintään neljän vuoden välein ja näin heitä ei saada vastuuseen. Kansan silmissä usko hallinnon toimivuuteen kuitenkin alkaa horjua, kun asioita viedään eteenpäin runnomalla ja varsin epäuskottavin perustein. Sitä tuskin haluamme.