Olin eilen paikalla Itä-Suomen sotilasläänin lakkauttamisjuhlassa, tunnelma ei ollut harras tai surumielinen. Lakkauttamisjuhlassa oli tiukka ote tulevaisuuteen, suunnitelmat valmiina ja porukka valmiina toteutukseen.
Olen kuluvan syksyn aikana ollut useammassa tilaisuudessa, jossa puolustusvoimien rakenneuudistusta on käsitelty ja huomenna menen Itä-Suomen huoltorykmentin lakkautustilaisuuteen. Yhteistä näille tilaisuuksille on ollut se, kun päätös uudistuksesta on tehty ja se on perusteltu, niin se sitten yhdessä toteutetaan.
Ero kunnan tai valtion päätökseen toteuttaa rakenneuudistus on valtava.
Siinä missä puolustusvoimat teettää valmiiksi lakkautettavasta sotilasläänistä historiikin ja sulkee menneisyyden kovakantiseen kirjaan ja ottaa katseen tulevaisuuden haasteisiin, niin valtiolla muuten asiat tehdään päinvastoin. Katseet pidetään tiukasti edelleen historiassa ja tulevaisuudelta suljetaan kirjan kannet.
Lopputuloksella uudistuksen suhteen on huikea ero. Puolustusvoimien uusi rakenneuudistus alkaa varmuudella 1.1.2015, mutta Soteuudistus palaa lähtöruutuunsa.
Soteuudistuksella oli tarkoitus säästää 2,5 miljardia veromaksajien rahoja, keventää byrokratiaa, lisätä suoraa demokratiaa ja parantaa palveluiden saatavuutta. Nyt on palattu lähtöruutuun toiveena, että kustannukset eivät paljoa nousisi. Mitä useampi kokki, sitä suolaisempi soppa.