Kouvolan Sanomat uutisoi 4.9, että Kouvola joutuu säästökuurille. Varmuudella asia on juuri kuten kirjoitettiin, mutta uutisena sitä ei voi pitää. Kaupungin taloudellinen tilanne on ollut tiedossa jo edellisellä valtuustokaudella ja siksi en osaa siitä yllättyä.
Edellisellä kaupunginhallituksen kokoonpanolla asiaan reagoitiin siten, että perustettiin taloustyöryhmä asiaa selvittämään. Saimme kasaan taloutta kohentavia esityksiä yli 7 miljoonan edestä, mutta kaupunginhallituksessa ne äänestettiin turhina nurin.
Tällä kertaa asian ympärillä lienee toisenlainen pöhinä, koska Kouvolaan nyt syntyvän alijäämän (10 milj.) pelastavaa keinovalikoimaa ovat miettimässä juurikin niitä tahoja, jotka olivat edellisiä toimenpiteitä vastustamassa.
Toimenpiteillä on kiire, koska jos asialle ei mitään tehdä, kertyy tuo alijäämä vuosittain taseeseen tuhoten pikkuhiljaa koko taloussuunnittelun.
Huolissani olen ensitoimenpiteistä, vaikka ne rivakoilta aluksi kuulostivat. Kaupunginhallitus edellytti toimialojen ja lautakuntien etsimään säästökeinoja talouden kurimuksen suitsimiseksi.
Olisiko ollut hedelmällisempää ensin miettiä, mihin toimenpiteisiin poliittiset ryhmät ovat valmiita, ennen kuin laitetaan koko virkakoneisto tutkimaan erilaisia talouden tasapainottamiskeinoja, jotka sitten yksitellen äänestetään poliitikkojen toimesta alas.
Toinen huoleni kohdistuu virkamieskunnalta tulleeseen kommenttiin, jossa ehdotettiin omistajatuloutuksen kasvattamista ja omistuksen myymistä. Varmasti oikeansuuntaisia toimenpiteitä, joita tulisi yritystaloudessa tehdä, mutta ei kuntataloudessa.
Jos omaisuutta myymällä saadaan kaupungin kassa kuntoon, menettää poliittinen päätöksenteko täysin kykynsä puuttua alijäämän aiheuttajaan, eli kaupungin omaan palvelurakenteeseen. Tämä on nähty niin monta kertaa.
Kouvolan ongelma ei ole ollut se, että esityksiä ei ole pystytty virkamiesten ja työryhmien toimesta tekemään, vaan ongelma on päätöksenteossa. Päätökset jäävät tekemättä ja ongelmien oletetaan häviävän, kun suljemme silmämme niiltä.
Ja lopulta on korotettu veroja, koska alijäämäinen talous yllätti.
Nyt viimeistään tulisi huomata, että kuntatalouden ongelmia ei voi lakaista maton alle, vaan tulisi puuttua sen aiheuttajaan, eli tehottomaan ja vanhentuneeseen palvelurakenteeseen. Vinkkinä voisin kertoa, että apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsellin pöytälaatikosta varmasti löytyy edellisen valtuustokauden taloustyöryhmän esitykset. Niillä pääsee nopeasti alkuun, jos vain poliittista tahtoa riittää.