Kouvolan kaupunginhallituksen kokouksen 18.4 saldo jäi harvinaisen heikoksi. Äänestystuloksella 7 – 6 keskeytimme Kouvolan terveydenhuollon kehittämisen pysäyttämällä Ratamokeskuksen suunnittelun. Jos ihmeitä ei tapahdu, kouvolalaisten erikoissairaanhoidon kunnalliset palvelut siirtyvät pikkuhiljaa Kotkaan. Helpotusta asiaan voi tuoda maan hallituksen, ” raha seuraa potilasta” suunnitelma, mikä tuonee Kouvolaan suuren kirjon yksityisiä ammatinharjoittajia ja joukon kansainvälisiä lääkärikeskuksia.
Unelma siitä, että Kuusankosken POKS säilyisi SOTEn tulon jälkeen, on turha. Pienet erikoissairaanhoidon yksiköt häviävät koko Suomesta. Pelkään myös, että lääkärikunta katoaa Kouvolasta Ratamon kehitystyön loppuessa. Tämä saisi aikaan sen, että Kouvolan väestökeskittymäalueelle kehittyy Suomen huonoimmat päivystys- ja erikoissairaanhoidon palvelut.
Ratamon pysäyttäminen voi olla joillekin politikoille iloinen asia, mutta Kouvolalle ja Ratamon tuleville potilaille se ei sitä ole.
Toinen ehkä vielä eriskummallisempi päätös oli Valkealan kunnan alueen siivoustoimen kilpailuttamisen keskeyttäminen. Olihan Kouvolan kaupunginhallitus itse ensin valinnut vanhan Valkealan kunnan 35 kiinteistöä pilottihankkeeksi saadaksemme selvyyttä oman tuotannon kustannustehokkuudesta.
Asia valmisteltiin talven ja alkukevään aikana kaupunginhallituksen taloustyöryhmässä hyvässä yhteisymmärryksessä. Kaksivuotisen kokeilun aikana piti selvittää, kuinka kilpailukykyinen on oma tuotantomme, missä meillä olisi kehitettävää ja mikä olisi mahdollinen säästöpotentiaali.
Toteutuessaan kilpailutus olisi myös antanut mahdollisuuden paikallisille yrittäjille tulla mukaan kunnalliseen palvelutuotantoon. Nyt näin ei käynyt. Päädyttiin jatkaa vanhalla tavalla, maksoi mitä maksoi.
Asiat alkoivat mutkistua jo edellisen kaupunginhallituksen aikana 4.4. Käsittelyn aikana työryhmän jäsen Jokiranta teki muutosesityksen, vaikka siitä ei mitään maininnut tuntia aikaisemmin päättyneessä työryhmän kokouksessa. Hän siis vastusti omaa, yksimielistä työryhmän esitystä ja teki muutosesityksen. Muutosesitys paransi paikallisten yritysten mahdollisuutta ottaa osaa kilpailutukseen.
Varsinainen yllätys koettiin sitten eilisessä 18.4 kokouksessa, kun hän vastusti omaa muutosesitystään saaden tuen työryhmän muilta jäseniltä. Enää ei kiinnostanut paikallinen yrittäjyys. Harvoin, jos koskaan on sama ihminen pystynyt vastustamaan kahdesti itse valmistelemaa esitystä. Tämä lienee jonkinlainen ennätys kunnallispolitiikassa.
Politiikka on ihmeellistä. Koskaan ei voi olla varma meneekö oma esitys eteenpäin, varsinkaan silloin, kun ei edes tiedä, mitä itse äänestää.
Itselläni on pieni kummastus siitä, että miksi näitä asioita pitää kuukausitolkulla valmistella, jos ne kerran aikoo omin toimin kuitenkin keskeyttää. Tulee mieleen, että kenenkähän asialla sitä ollaan. Omalla vai kuntalaisten?
Kouvolan talouden tasapainottaminen on meillä edessä, halusimme sitä tai emme. Sitä ei pääse karkuun, sitä ei voi antaa kenellekään muulle päätettäväksi tai lakaista maton alle.
Olen kuullut varmasti kaikki ne juhlapuheet, joissa poliittiset napamiehet vakuuttavat olevansa talouden tasapainottamisen kannalla. Rakenteita pitää muuttaa ja henkilöstön määrä saada laskemaan yhden kunnan tarpeita vastaavaksi.
Valitettavan usein toimet jäävät varsin kevyeiksi ja eivät yllä näiden juhlapuheiden tasolle. Vaaditaan toimia talouden tasapainottamiseksi, mutta vastustetaan kaikkia esityksiä. Aivan niin kuin eilen kävi kahdessa esityslistan kohdassa.
Mutta kuten jo vuoden alussa kerroin, meillä on kaksi mahdollisuutta kuroa umpeen talouden alijäämää. Toinen on veronkorotukset ja toinen on muuttaa kunnallinen palvelutuotanto yhden kunnan tarpeille sopivaksi.
Nyt valittu linja on veronkorotukset ja varmasti kallis veronmaksajille, vaikkakin helppo kunnalliselle päätöksentekijälle. Saa nähdä kuinka kauan kansalaisia pystytään hämäämään tyhjillä lupauksilla rakenteiden muutoksista. Teot ratkaisevat.